Australiankelpie Hukka
2.10.2007
Lajit: toko, agility ja haku
Hukka, sininen australiankelpienarttu, on ensimmäinen oma koirani.
Hukka on koko laumasta ainoa koira, jonka tulo on ollut varma, ja jonka rodusta on otettu selvää useampi vuosi. Ainoa koira, jonka olen aina halunnut.
Itse olin reilu parikymppinen, kun löysin Apulasta ilmoituksen kahdesta vielä kotia vailla olevasta kelpienpennusta. Musta uros, Kivivainion Dracula, ei tuntunut minun käteeni sopivalta, mutta pieni, tomera sininen narttupentu hyppäsi suoraan sydämeen ja jäi sinne. En vielä silloin arvannut pennun olevan ihan niin tomera päällepäsmäri kuin sittemmin on käynyt ilmi. Läksiäisiksi pikku-Hukka tosin pieksi veljensä huolellisesti, kun veli päätti tahtoa saman ison pehmolelun kuin Hukka.
Hauska yksityiskohta muuten, että myös Dracula- veljestä tuli kutsumanimeltään Hukka!
Hukan kanssa ensimmäinen yhteinen harrastus oli pelastushaku, mihin Hukka rakastui täyttä päätä. Edelleenkin, vuosi ilman aktiivista treenaamista, Hukka ilmaisee metsässä vastaantulevat ihmiset, samoin ihmiset sen mielestä oudoissa paikoissa. Hukka on kertonut hyvin totisena esimerkiksi autoa korjaamassa olevista ihmisistä, pimeällä parkkipaikalla odottavista ihmisistä ja kaikenlaisista marjastajista.
Luonteeltaan Hukka on hyvin terävä. Sillä on pitkä pinna mitä tulee tekemiseen oman ihmisensä kanssa, mutta varsin lyhyt, mitä tulee lauman urosten pelleilyyn tai muiden koirien temppuiluun. Mikään koirapuistokoira Hukka ei todellakaan ole, vaan se pääsee mieluummin metsään irtolenkille tai tunturiin vaellukselle.
