Meilläpä on lunta! Ihan oikeeta, ihanaa, kylmää, valkoista lunta!

Huomasin eilen kotimatkalla bussissa, että ulkona on lunta ja säntäsin tukka putkella (jos se nyt edes on mahdollista mun letillä) kotiin ja kaappasin varsin hämmästyneen pienen koiran matkaani ulos. Koiraparka ei vaan pätkääkään käsittänyt, miksi pitäis olla kauheen riemuissaan jostain valkoisesta, joka peittää vähän nurmea. Hukka siis esiintyi varsin coolina eilisen iltapäivä- ja iltalenkin ajan. Mokoma rontti.

Mutta tänä aamuna- lunta oli tullut paljonpaljon enemmän ja voi arvata kuka oli onnesta soikeena! Oikea vastaus ei ole Hukka ;)
Täällä etelässä on ihan liian vähälumisia talvia, mä tykkään isoista lumihangista ja lumiukoista ja lumilinnoista ja kunnon lumisodasta, sakeasta lumisateesta, kun ketään ei tuu vastaan ja voi tolloilla koiran kanssa ihan vapaasti. Luminen ratsastusretki metsään, ah! Sitten taas, mä en tykkää kauheasti tulvivista teistä keväällä, mutta se riski on vaan otettava, jos haluaa paljon lunta.

Vielä tänä aamunakin riiviö yritti olla isoa ja reteetä ja kuljeksia tomerasti nurtsin yli tien poikki puistikkoon tarpeilleen. Mutta mäpä olinkin ovelampi: kun Hukka etsi lumen alta tuttuja hajuja, mä mäjäytin sitä lumpparilla kylkeen!
Tajushan pieni koirakin, että lumessa kuuluu hyppiä ja pomppia ja riehua ja olla ihan kakara, eikä mikään tylsä aikuinen! Ja sitten se hyppi ja riehui ja kiskoi remmiä ja oli ihan hassu :D

Tänään pääsee töistä aiemmin ja pääsee superpitkälle lenkille metsään <3 Pitää vaan etsiä kamera-pamera jostakin, että saa kuviakin :)