Mä olen aina kuunnellut paljon musiikkia. Ihan siis laidasta laitaan.
Lisäksi mulla on tapana poimia lyriikoista sellasia itseeni ja omaan elämääni sopivia sitaatteja.
Myös Hukalla on oma biisi, Apulannan Viisaus ei asu meissä :D


Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme

Eiks oo ihan kun meidän Hukasta kirjoitettu? :D

Ja näitten biisien takia meidän kuvausreissu Pohjanmaalle oli varsinainen menestys.
Kuunneltiin radiota, ja sieltä tuli mikäpä muukaan kuin Apulannan Viisaus ei asu meissä noin viisi kertaa koko matkan aikana :D Molemmat juniorit nousi häkissään istumaan aina kun biisi soi.
Lisäksi soi kuin kohtalon oikusta Klamydian Pohjanmaalla :D

Alkaa P:llä loppuu A:lla
Hienoo olla Pohjanmaalla
Pellot tasaiset, mut kotiin johdattaa
Alkaa P:llä loppuu A:lla
Hienoo olla Pohjanmaalla
Vain maa pysyy, muu pois katoaa, katoaa

Mutta itse asiassa, miksi mä aloin kirjoittaa biiseistä, on kun kuuntelin Lauri Tähkää, ja tuli sellanen kappale kuin Tyttörukka.


Minne menee tyttöhukka
Meren rantaan tyttöhukka
Sinne menee tyttörukka

Tosin Hukka ei oo ikinä menny merenrantaan, ainakaan mun kanssani, mutta tänä kesänä menee, kun lähdetään käymään veljen luona Raahessa <3

(Ja Dingon Elämäni sankari:
Otan taskustani kuvan
sinä olet siinä ikuinen
käännyn pois katsomatta taakse
seuraat mua minne menenkin
äänettömin askelin )